Tehtävä 1. Pinta ja muoto 
Käytetty savi:
Creaton 284
25%
polttolämpö 1000-1280 astetta
alle 1 kg
käytetty aika ~1,5 tuntia + poltot
Opintojakso aloitettiin levytekniikalla tehtävästä esineestä. Tähän ei tehty mitään suunnitelmia, vaan lähdettiin suoraan hommiin. Ensin kaulittiin savesta levy, joka koristeltiin ”ilman ajatusta” painelemalla ja pyörittelemällä erilaisia välineitä saven pinnassa. Kun savessa oli hyvä pintastruktuuri, leikattiin levystä pohja ja neljä seinää. Pohja saa aluksi olla hiukan isompi. Tässä kohtaa avuksi kannattaa ottaa kavalletti ja siihen päälle levy, jotta valmiin märän työn saa siirrettyä hyllyyn kuivumaan. Palojen yhdistyvistä kohdista viilleltiin pinta rikki ja kostutettiin ”liimalla”, joka on saatu sekoittamalla savea ja vettä yhteen. Kun tämä on tehty, liitetään osat huolellisesti yhteen. Astian suuaukko tulee viimeistellä hyvin. Myös pohjasta täytyy kulma pyöristää, koska muuten polton jälkeen se on todella terävä.
Työn valmistuttua annettiin sen kuivua huoneenlämmössä, jonka jälkeen suoritettiin raakapoltto (800 – 1000 astetta). Matalasta lämpötilasta ei ole haittaa, mutta liian korkeassa lämpötilassa savi sulaa. Poltettaessa savi muuttuu keramiikaksi. Raakapoltossa vesi haihtuu pois ja esine sintraantuu, jolloin siitä tulee kestävämpi. Raakapoltossa esineet saavat koskea toisiinsa. Jos raakapoltto jää tekemättä, esine luultavasti hajoaa lasituksessa.
Raakapolton jälkeen astia vaalenee ja on kevyen vaaleanpunainen. Seuraavaksi on lasituksen vuoro. Lasitus aloitetaan sisäpuolenlasituksella. Sisältä lasitteen saa laitettua parhaiten, kun kaataa kannulla lasitetta sisälle ja sitten lasite kaadetaan esinettä pyörittäen pois niin, että joka seinämä on aineen peitossa. Käytin omassa työssäni rautaa ja mangaania väritykseen. Levitin aineet epätasaisesti ja osittain pyyhin pois. Tämän jälkeen laitoin kiiltävän lasitteen. Myös ulkopinnasta saa tasaisemman kaatamalla lasitetta pintaan. Epätasaisempi jälki tulee siveltimellä. Kun lasitus on valmis, tehdään lasituspoltto (900 – 1450 astetta. Minun savi kestää max. 1280 astetta). Lasituspoltossa lasite sulaa esineen pintaan ja tästä syystä esineet eivät saa olla kiinni toisissaan, eikä koskettaa uunin osia. Myös alareunasta tulee kostealla sienellä pyyhkiä lasite muutaman millimetrin korkeudelta pois. Pohjassa ei saa olla lasitetta. Lasituksen jälkeen esine on valmis. Harmikseni huomasin, että kiiltävällä lasitteella tulee mielestäni hieman likaisemman näköinen lopputulos, kun taas mattalasitteella vaaleampi.
Tehtävä 2. Luonnonmuoto
Käytetty savi:
Creaton 284
25%
polttolämpö 1000-1280 astetta
~1 kg
käytetty aika ~2 h + poltot
Luonnonmuodoksi valitsin lapsena mummoltani saadun kiven. Mummoni on löytänyt kiven matkoiltansa meren rannalta, joten se on täysin luonnon muovaama ja siksi kiinnostaa minua. Kivessä yhdistyy muisto tärkeään ihmiseen sekä kaunis ulkomuoto. Kiven työstäminen tuntui aluksi tylsältä ja sain sen nopeasti ”valmiiksi”. Onneksi minua kehotettiin jatkamaan vielä pinnan struktuurin hakemista, koska se ei todellakaan ollut nopeasti valmis. Kun savea tökkii ja sen jälkeen pyyhkii sekä tasoittelee, saa todella mielenkiintoista pintaa aikaiseksi. Nyt siinä näkyy kivasti pinnan erilaiset kohdat. Kiven muotoilussa käytin apuna kavallettia. Koska kiven jokaiselle sivulle täytyi saada oikea muoto, käytin kiven alla vaahtomuovia, jotta kovan pöydän pinta ei pilaisi alapinnan muotoa. Vaikka tarkoitus oli hakea oikean kiven ulkomuotoa, niin tein kivestäni huomattavasti ohuemman, jotta se kestäisi polton räjähtämättä.
Kun tuotokseni näytti kiveltä, se kuivatettiin ja raakapoltettiin (800-1000 astetta). Raakapolton jälkeen levitin kiven pintaan rautaa ja paksun kerroksen mattalasitetta. Lasituksen jälkeen kivi lasituspoltetaan (900 – 1450 astetta. Minun savi kestää max. 1280 astetta) ja sitten kivi on valmis.
Vaikka alussa kiven tekeminen tuntui tylsältä, varsinkin kun siitä ei tule käyttöesinettä, valmiina pidän siitä paljon. Opettajani kertoi juuri tämän luonnonmuoto-työn aiheuttavan kiintymystä monessa ja ajattelin, että minä en erityisesti tästä kivestä tule pitämään. Toisin kävi. Tämä on aivan ihana ja minusta kaikista parhaiten onnistunut työ tällä kurssilla. Ainoa harmitus oli, kun värillisiä lasitteita oli todella huonosti tarjolla. Olisin halunnut hakea väreillä vielä enemmän kiven ulkomuotoa, mutta nyt on menty sillä mitä on ja olen lopputulokseen tyytyväinen.
Tehtävä 3. Muodosta Funktioon
Käytetty savi:
Creaton 284
25%
polttolämpö 1000-1280 astetta
~8 kg
käytetty aika ~3,5 h + poltot
Kolmannessa työssä oli tarkoitus tehdä kivestä inspiroituneena jokin funktionaalinen tuote. Mietin ensin tuhkakuppia ja muita pieniä esineitä, kunnes päätin tehdä leivinuuniimme padan. Halusin padasta ison, jossa voi halutessaan tehdä kaikkea piirakasta pataruokiin. Muodon padalle otin kivestä.
Työstäminen tapahtui levytekniikalla, niin kuin ensimmäisessäkin työssä. Nyt esine oli moninkertainen ja työskentely oli haastavampaan. Nautin kuitenkin siitä ja oli ihana tehdä tuotetta, jota olen kotiini kaivannut. Kun seinät olivat pystyssä, tukevoitin pohjan ja seinän liitoskohtaa lisäämällä sisäkulmaan ”makkaroita”. Padan yläreunaan sain myös ”makkaroista” tukevoitusta sekä tasaisen reunan.
Koska työskentely vei aikaa, alkoi savi jo paikoin kuivua ja halkeilla. Kostutin seiniä yläreunasta, jotta pystyin jatkamaan työskentelyä. Valmis pata oli minusta täydellinen. Koska savea jäi yli, päätin nopeasti tehdä pataan myös kannen. Kannella ei voi kehuskella, koska se oli todella nopeasti kyhätty ja
tarkoitettu vain laskukanneksi. Kannen pohjaan tein pienet nyppylät pitämään kantta paikallaan sekä nostokahvan. Jotta kannen muoto säilyisi myös kuivuessa, laitoin padan sisälle superlonin palan ja sanomalehteä. Liian nopean kuivumisen estämiseksi laitoin padan odottamaan polttoa muovipussin sisälle.
Kun pata oli raakapoltettu (800-1000 asteessa), oli lasituksen vuoro. Koska pata tulee elintarvikekäyttöön, lasitin padan sisäosan kiiltävällä värittömällä lasitteella. Kaadoin lasitteen padan sisälle ja sitten pataa pyöritellen ulos, jotta sisäosa on täysin lasitteen peitossa. Olisin halunnut padasta valkoisen, mutta valkoista lasitetta ei ollut saatavalla. Siispä päädyin mattalasitteeseen, koska ensimmäisen työn kulhoissa mattalasite oli antanut kauniin valkean pinnan. Kannen päällimmäisen puolen lasitin myös mattalasitteella ja sisäpuoli jäi ilman lasitetta, koska lasite ei saa osua uuninpohjaan. Kulhosta ja kannesta täytyi siis pyyhkiä kostealla sienellä muutama milli pohjasta ylöspäin lasite pois. Lasitteen uunissa sulaessa se valuisi kuitenkin alaosaan. Lasitettu pata pääsi hyllyyn odottamaan lasituspolttoa (900 – 1450 astetta. Minun savi kestää max. 1280 astetta).
Lasituksen jälkeen padan nähtyäni, olin järkyttyä. Kannen pinnassa oli pieni sininen läntti ja sisäpohjan väri oli sinisävyinen. Lisäksi padan väri ei ollut kauniin vaalea, niin kuin ensimmäisen työn kulhoissa oli, vaan se oli todella ruman ja likaisen värinen. Olen miettinyt mikä tämän värivaihdoksen aiheutti. Ehkä lasitteen sekaan oli mennyt jotakin muuta väriä. Jälkikäteen arvioituna tein tarkkaa ja huolellista työtä padan kanssa. Kansi rumentaa sitä ja se olisi ehkä kuitenkin ollut parempi jättää tekemättä, vaikka kannellisen astian halusinkin. Myös lasituksessa tekisin jotain toisin. Ainakin lasittaisin valkoisella lasitteella, jos se olisi mahdollista.
niinivaara 